VAPPUNA HARJAKAISET?

Olisiko näin? Yritys on ainakin kova, siitä ei ole epäilystäkään. Pääsiäisen jälkeen seinäelementit valmistui ja ne nostettiin pystyyn käyttäen apuna autonnosturia. Saman päivän aikana asennettiin kattotuolit, palokatkot ja päätyräystäät. Talon kattotuolit tuettiin hyvin ja voitiin aloittaa kattotyöt.

Nyt konkretisoitui mitä selvimmin, että talosta on tulossa mahdottoman suuri, niin kooltansa kuin korkeudeltakin. Kun takaseinä ja etuseinäelementit oltiin saatu asemaansa, seisoskelin olohuoneen ikkunoiden edessä ja tunsin itseni siinä kohdin melko pieneksi ihmiseksi. Ensimmäisenä mietin, millähän mahdan pestä ne minua neljä kertaa korkeammat ikkunat:) Tässäkö lienee kuitenkin positiivinen ongelma.

Olohuoneen ikkunat ovat ilmansuunnaltaan kaakkoon päin, jolloin lähes koko päivän aurinko paistelee pihallemme:)

Takakulmasta.

Asiasta kukkaruukkuun, kirjaimellisesti. Kuvassa näkyvä korkein tuija-kasvi on arvioni mukaan yli kaksi metriä. Tämän tajutessani, aloin myös miettimään, kun talo on korkeammalla kuin mitä alun alkaen ajattelinkaan, on se myös erittäin hyvin näkyvissä tielle ja muille Tiluksen alueen kanssa-asujille. Uusi talo voi kerätä katseita, jo pelkästä uteliaisuudesta ja tätä en tullut ajatelleeksi, kun haaveilin tulevasta syksystä ja grillaamisesta terassilla. Jopa talon ohitse lenkkeilevät kulkijat näkevät jauhomakkaran lautasellani. Kerran tai parikin makkaralautanen ei ole mitään, mutta seuraavaan kesään ehdin jo tehdä suunnitelmaa tuija-piha-aidasta. Innokkaana ajatuksesta suostuttelin isä-ukkoni mukaan lauantai-iltapäivän tutkimushetkelle Plantageniin. Siellä me olimme ja tutkimme. Sain kuulla, että kotopuolessa on myös yritetty kasvatella tuija-pihapuita, eikä ihan niin hyvällä menestyksellä. Eikä niinkään sen vuoksi, että puutarhurin kasvattajan ominaisuuksissa olisi ollut ymmärryksen puutetta lajikkeen menestykselliselle hoitamiselle, vaan Lapin ilmasto on mitä ilmeisemmin ankara tuija-puun selviytymiselle. Siitä oppineena ajattelin hieman enemmän perehtyä puutarhan hoitoon ja lajikkeisiin, ennen kuin lähden pihapuuostoksille. Summa summarum; Tutkikaamme millainen maaperä meille kelläkin on ja siihen sopivat kasvit! Lisäksi suosittelen lämpimästi tutkimushetkiä isä-ukkojen kanssa viherhuoneisiin:)

MAALISKUU TAITTUI HUHTIKUUKSI – YHDESSÄ HUJAUKSESSA

Työt menevät nyt eteenpäin kuin höyryjuna ja vauhti kiihtyy. Mieheni lisäksi työmaalla on toinen rakennusalan ammattilainen. Viimeisen viikon aikana perustuksien päälle on tehty seinäelementit. Kävimme niitä tutkimassa pääsiäisenä Tiluksilla. Mietimme erästä pientä muutosta seinäelementtiin, mutta päädyimme siihen, että päätetään muutoksesta vasta sitten, kun saamme seinän pystyyn ja miltä se vaikuttaa ilman muutosta tai muutoksen kanssa.

Paaluttaja saapui tontille. Maahan hakattiin teräspaalut, jonka varaan talo perustetaan. Tästä päästäänkin rakentamaan anturoita.

Sokkeli melkein finaalissa.

Ontelolaatat asennettuna.

Seinäelementit aloitettu ennen pääsiäistä, ja kuinka kauniissa säässä!

On se huimaa vauhtia siihen ilmestynyt! Ja on se huimaa, kuinka voin tallustella perustuksien päällä ja miettiä mihin kohtaa tulee keittiönpöytä, sekä sohva J Nyt alkaa pian jo kuumottamaan, ja sisustusideoita pitäisi saada tulille. Haluamme modernia sisustusta, selkeitä linjoja, vähän koriste-esineitä, väreissä vahvojakin kontrasteja. Haaveilin aikanaan sisustusarkkitehdin ammatista, ja koska niin luovaksi en kyennyt silloin niin tässä projektissa voi sitäkin menetettyä haavetta toteutella ;)